Avainsana: runot
-
Runon humalaa – Guillaume Apollinairen ”Alcools” ensimmäistä kertaa kokonaan suomeksi
Käännöskirjallisuus on metka ilmiö: hyvän käännöksen tuntomerkkeihin kuuluu, ettei sitä tarvitse ajatella. Lukija taittaa onnistunutta suomennosta eteenpäin tyytyväisenä muistamatta, että jonkun on täytynyt tulkita tekstin sisältö kieleltä toiselle. Ilman osaavia kääntäjiä kokemus maailmankirjallisuudesta jäisi suurimmalta osalta lukijoita kapeaksi. Apurahoja ja palkintoja jaettaessa käännöskirjallisuus jää tästä huolimatta usein reunamerkinnäksi. Etenkin käännösrunous uhkaa unohtua kokonaan. Tätä puutetta…
-
Kirja-arvostelu: Elli Lepän runokokoelma Materian unet
Elli Lepän kolmas runokokoelma Materian unet käsittelee ihmisten vaikeaa suhdetta omaisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Kokoelma ei päästä lukijaa muttei myöskään runojen minää helpolla. Materia on kaikkialla hyökyvä voima, joka viettelee ja voi ilmetä ihmisen elämässä myös sairaalloisen oloisena hamstraamisena. Kytkökset materiaan tapahtuvat kuitenkin usein jo ennen syntymää, kun tuleville lapsille ostetaan tai valmistetaan tavaroita ja tekstiilejä.…
-

Kirja-arvostelu: Elli Lepän runokokoelma Hirviöiden sukua
Hirviöiden sukua on Elli Lepän toinen runokokoelma. Siinä missä debyyttikokoelma Seisaukset tasaukset kurotti avaruuteen ja ammensi tähtitieteestä, pysyy toinen kokoelma tiukasti maan pinnalla, ruumiillisuudessa ja sen kokemuksessa. Spekulatiivisen fiktion ulottuvuuksista tuodaan nyt mukaan kansanperinteiden myyttisiä olentoja ja naishahmoja. Kokoelma kertoo siitä, millaista on elää, kun on muiden mielestä outo, toinen, erilainen. Millaista on olla muottiin…
-

Sapfo – Kymmenes muusa
Sateenkaarihistoriakuukauden aikana ei voi ohittaa runoilijaa, jonka kotipaikasta on johdettu sana lesbo ja jota antiikin klassiset kirjoittajat pitivät muusien veroisena.
-

Kirja-arvostelu: Elli Lepän tieteisrunokokoelma Seisaukset tasaukset
Seisaukset tasaukset on Elli Lepän hieno ja toisinaan häkellyttäväkin esikoisrunokokoelma. Lepän runoissa samaan aikaan kaivataan suuria tähtilaivoja ja etsitään sisäistä rauhaa. Ensimmäisiä ei vielä tässä ajanhetkessä ole olemassa; jälkimmäistä nakertavat niin oman kehon vääjäämätön vanheneminen kuin sen tiedostaminen, mitä ihminen on maapallolle aiheuttanut. Leppä viittaa runoissaan pariinkin otteeseen apofeniaan, ihmisen taipumukseen etsiä rakenteita ja yhteyksiä…
-

Nuoren nettideittailijan kärsimykset
ärsyttää ja kaikki nää mietteet turhauttaa, et pitäis muka löytää joku mut ei jaksa eikä kukaan kiinnosta, ei kiinnosta myöskään olla yksin ja ois kiva löytää joku ja joka paikassa toitotetaan eri keinoja pinnalliseen kelpaamiseen, yksinäisyyden selättämiseen ja onnen löytämiseen ärsyttää mut tulee silti laitettuu…