Mindblown: a blog about philosophy.

  • 6.12 Jenni Virkamäki – Oodi Karjalan mummolle

    6.12 Jenni Virkamäki – Oodi Karjalan mummolle

    Mummola kuumana kesäpäivänä. Punainen talo seisoo pienen mäen päällä. Mäen ylle johtavan polun molemmat sivut peittää ruoho. Valkoinen ovi ja kivinen porras vie sisään mummolan muistoihin. Sisällä pirtissä on viileää ja tuvassa istuukin mummo esiliina päällään, kuin muumimamma konsanaan. Pappa seisoo mietteliäänä vaatenaulakon vieressä.  Mummo katsoo kun pappa laittaa päälleen. On menossa ulos kesken kauniin…

  • 5.12. Anu Holopainen: Hyviä yrityksiä

    Aimo juoksi järvenjäätä peittävällä hangella. Takaa kuului lähestyvää ärinää. Ties mistäzombi oli lähtöisin, mutta jotenkin se oli päätynyt erämaakämpän liepeille. Ainakin houkuttelen sen niin kauas asutuksesta kuin ehdin, Aimo ajatteli. Olkoon sejoululahjani ihmisille. Hanki petti, Aimo kaatui. Juuri silloin taivaalta lähestyi kirkas valo, tiu’ut helisivät.Lumi pöllysi ja Aimo näki porojen vetämän reen, josta loikkasi punanuttuinen…

  • 4.12. Nita Mäenpää: Joulupuuro

    Nita Mäenpää: Joulupuuro Joulupuuro käväisee mielessä, kun etsin television kaukosäädintä. Eihän sitä löydy. Lumiukko menee lapselta ohi. Pirpanan porun saattelemana vilkaisen uuniin kuivahtanutta kinkkua. Kyllä sen syö sinappihunnun kanssa.  Yön saapuessa kaivelen esille vain hieman kokkareista kauramaitoa ja viimevuotista riisiä. Kun seison lieden äärellä hämmentämässä keitosta, tunnen tarkkailevan katseen takaraivossani. Hiki kihoaa otsalle. En ole…

  • 3.12. Päivi Lukkarila: LUMIUKOT

    3.12. Päivi Lukkarila: LUMIUKOT

    Päivi Lukkarila: LUMIUKOT Lunta on sentin kerros mustalla asvaltilla. Poika kaapii nuoskaa goretex-tumpulla keoksi, joka saa tunnistettavan muodon. Yhdellä humahtavalla lompsahduksella lumiukko liiskaantuu kumisaappaani alle. ”Hupsista, perkele!” Poika tuijottaa mua silmät kiiltäen. Sen huulet muodostaa sanoja. ”Puhu lujempaa, että itekkin kuulet!” Pikkukakaran naama on yhä ilmeetön, mutta huulet kiemurtavat kuin kaksi pulleaa toukkaa. Alan erottaa…

  • 2.12. Nadja Sokura: SYLILOITSU

    2.12. Nadja Sokura: SYLILOITSU

    Nadja Sokura: SYLILOITSU Kissa katseli kaapin päältä, kun sen ihminen istuutui sohvalle. Ihminen joi kuumaa mustaa juomaa unisena ja kietoi vilttiä ympärilleen. Kohta ihminen nousisi ja lähtisi, ja kissa jäisi taas ilman syliä koko päiväksi. Kissa hyppäsi ketterästi kaapin päältä ja ujuttautui sulavasti ihmisensä syliin. Ihminen silitti sen päälakea, kissa puski itseään kättä vasten ja…

  • 1.12. J.S. Meresmaa: Voimaeläin

    1.12. J.S. Meresmaa: Voimaeläin

    J.S. Meresmaa: Voimaeläin Puiston puolimain, vanhan tammen luona, se tapahtuu. Voimani ehtyvät, askel lyhenee. Pysähdyn ja vilkaisen taakseni. Wilkins astelee huutoetäisyyden päässä, mutta en halua häiritä palvelijoita. En taas. Kaivan taskustani muutaman pähkinän. Kangistuvin sormin syötän ne messinkiseen torveen, joka kulkee olkani yli selkäpuolelle. Makupalat ropisevat putkeen, mutta mitään ei tapahdu. Voimapyörä ei liikahda. Huolestun,…

  • “Sydämen kompassin avautuminen”: KokoTeatterin Janoavaiset on herätyskertomus henkisen kehityksen ystäville

    Historia, naisen asema, uskonto. Katsomoon saapuessani minulla oli mielessäni monenlaisia valtaan ja naisten rooleihin liittyviä teoksia, joissa työn raskauttamille ja naisen kapeasta asemasta kärsiville keskushenkilöille uskonto on henkireikä. Näyttämölläkin kuultava “nainen vaietkoon seurakunnassa” on kristinuskossa keskeinen teesi. Sääli, ettei näytelmä kerro siitä mitään uutta. KokoTeatterin syksyn pääteos Janoavaiset keskittyy kahden eri säädyn edustajan, horrossaarnaaja Helena…

  • Nörttityttöjen raapalejoulukalenteri

    Ylihuomenna alkaa joulukuu ja avautuu ensimmäinen luukku Nörttityttöjen raapalejoulukalenterista. Raapale tarkoittaa tasan sata sanaa pitkää tekstiä. Kalenterin raapaleita on ollut mukana kirjoittamassa joukko suomalaisia kirjailijoita sekä Nörttityttöjen omia kirjoittajia. Uusi raapale julkaistaan joulukuun ajan joka aamu aattoon asti klo 9.00 aamulla.

  • Ruuhkavuosia ja väkivaltaa: Kaaos Lahden kaupunginteatterissa

    Ruuhkavuodet on käsitteenä useimmiten varattu kolmekymmentä täyttäneille lapsiperheellisille. Tiedotusvälineissä ryhmän edustajille tarjotaan kilvan arjen selviytymisvinkkejä ja sympatiaa. Miten aihetta lähestytään teatterin keinoin? Tragikomedia lienee siihen sopivin lajityyppi. Kiitettävää kyllä, Lahden kaupunginteatterin Aino-näyttämön Kaaoksessa ei vellota lapsiperhearjessa, vaan yksi keskushenkilöistä on sinkku eikä lavallakaan pistäydy kuin yksi alaikäinen hahmo. Vuoristorataa sen sijaan luvataan jo verkkosivujen esittelytekstissä.…

  • Sarjakuva-arvostelu – Janne Kukkonen: Kolmen kuninkaan aarre

    Voro-sarja vie sinut kotimaisen fantasiasarjakuvan maailmaan.

Got any book recommendations?